YLE:n dokumentti tiedon esittämisestä

Sunnuntaina on usein aikaa etsiä hyvää katsottavaa netistä tai dvd-hyllystä. Paatuneena luonnontieteen historian harrastajana en voinut välttyä katsomasta YLE:n muutama päivä sitten esitettyä BBC:n (?) ohjelmaa Tiededokumentti: Kaavioiden kauneudesta. Doku on nähtävissä yle areenassa osoitteessa

http://areena.yle.fi/tv/1696445

vielä muutaman päivän, mutta se tulee todennäköisesti uusintana keväällä, kuten näillä tieteissarjoilla on tapana. Sarja on kolmeosainen, joista tämä ensimmäinen käsittelee kahta historiallista kaaviota: Isaac Newtonin muistiinpanoihinsa raapustamaa, sangen yksinkertaista kuvaa prisman vaikutuksesta valonsäteeseen, sekä Florence Nightingalen sotaraporttikuvitukseen Krimin sodan aikaisen sotilassairaalan kuolinsyistä. Ohjelman on juontanut aikaisemmistakin luonnontiedettä käsittelevistä dokumenteista tuttu Marcus de Sautoy, jolla on tieteellistä taustaa itselläänkin. Juontaja sopii mielestäni ohjelmaan oikein mainiosti, ääni on sopiva ja miehen asiantuntijuus ja intohimo aiheeseen tarttuu katsojaan.

Dokumentin ensimmäinen osa käsittelee kaikille tutun Isaac Newtonin teoriaa valosta. Nimen mukaisesti ohjelmassa keskitytään käsittelemään kuvaa, jonka Newton piirsi muisiinpanoihinsa 1670-luvulla (huomionarvoista kyllä, kuva on Newtonin teologiaa ja vanhaa testamenttia sisältäneitten tekstien seassa). Kuvassa Newton esittää, kuinka hän hajottaa prisman avulla valon eri väreihin valon taittumislain mukaisesti ja tämän jälkeen yrittää hajoittaa yhden väreistä vielä uudelleen, siinä kuitenkaan onnistumatta. Näin Newton loi pohjan valon spektrille jonka vaikutus tieteelle on valtavan suuri. Ilman spektrin ymmärrystä kun ei olisi kehitetty vaikkapa radiota tai cd-levyjä (muun muassa). Erään dokumentissa haastateltavan mukaisesti maailma olisi varsin hiljainen paikka ilman Newtonin optiikkatutkimuksia, mikä pitää varmasti paikkansa. Newton kehitti myöhemmin myös kaukoputkea luomalla ns. peilikaukoputken; tämäkin oivallus on nopeuttanut maailmankaikkeuden laajuuden ymmärrystämme.

Itselleni entuudestaan lähes tuntematon Florence Nightingale puolestaan tuli dokumentin myötä varsin tunnetuksi. Nimen toki olin kuullut ennenkin, mutta muuten en neidistä tiennyt entuudestaan juuri mitään.

Nightingale toimi Krimin sodan aikana British Armyn kenttäsairaalan johtajana 1800-luvun puolivälissä. Nightingale piti kirjaa sairaalaan saapuneiden ja siellä kuolleiden sotilaiden kuolinsyistä, jotka olivat hämmästyttäviä. Kuten ruusudiagrammin oikeasta osasta näkee, sinisellä värjätyt hygienian puutteeseen kuolleet sotilaat ovat aivan selkeä valtaosa kuolleista. Haavoihin tai muihin syihin kuolleet mustat ja punaiset sektorin osat jäävät varsin pieniksi merkitykseltään. Laatimallaan diagrammilla Nightingale osoitti erittäin vakuutavasti, että valtava määrä henkiä olisi voitu säästää hygieniasta huolehtimalla. Seuraavana sodan vuotena; kun sairaalaan saapui kaksi asiantuntevaa miestä hoitamaan sairaalan viemärijärjestelmät ja muut hygieniatoimet kuntoon; sairaalan kuolleisuus lähti dramaattiseen laskuun (kuten ruusudiagrammin vasemmasta osasta nähdään). Potilaiden vaatteita alettiin pesemään kunnolla, ruoan laatua nostettiin ja ennenkaikkea alueen juomavesi siivottiin ulosteista, jolloin koleraepidemia saatiin katkaistua. Nightingalen saavuttua sairaalaan lattia oli dokumentin mukaan täynnä ulostetta, joten ihan pienestä remontista ei ole ollut kysymys.






Nightingalen saavutuksiin luetaan paitsi huomionarvoinen esitys sairaalan kuolinsyistä (joka aiheutti Britanniassa ankaran public demandin hoitaa asia kuntoon), mutta myös tilastollisen esittämisen kehittämisestä yleisestikin. Tietysti neiti on saanut paljon kunniaa myös sairaanhoidon ja sairaanhoitamisen kehittämisestä.

Dokumentista ensimmäinen puolisko oli kirjoittajalle entuudestaan varsin tuttu, mutta jälkimmäinen, Nightingalesta kertonut osa oli varsin mielenkiintoinen. Molempia käsiteltiin tarkasti ja pitkäjänteisesti. Jäi kuitenkin mietityttämään, olisiko ensimmäiseen osaan voinut liittää jonkin kolmannenkin "kuuluisan kaavion". Selkeästi tämä ensimmäinen osa keskittyi englantilaisiin saavutuksiin, mielenkiinnolla odotan, mitä kahdessa seuraavassa osassa on tulossa.

Luonnontieteistä kiinnostuneille tai jälkikasvun sivistyksestä huolestuneille oikein mainio dokumentti katsottavaksi. Sopii kaikenikäisille.

Kouluarvosana: 9-

Kiitämme: ei pelkästään fysiikkaa, vaan harvemmin näissä dokuissa nähtävää tilastotiedettäkin.. Nightingalen elämäkerta pitää lukea joskus ehdottomasti, sen verran jäi häiritsemään.

Moitimme: vähän turhaa jankkausta, 50 minuuttiin olisi voinut ympätä kolmannenkin teeman.

JK