Fillarivuosi 2012 paketissa

Pakkasten ja sohjon myötä Kouluarvosanan fillarikausi on aika lailla tullut päätökseen. Viime talvena kausi alkoi maaliskuun puolenvälin hujakoilla, joten edessä on luultavasti noin neljän kuukauden aktiivitauko. Pahimmilla pakkasilla kun nautin enemmän pitkistä kävelyistä kuin sormien jäädyttämisestä. Peruskauppareissuja, myös pidempiä tulee varmasti toki tehtyä tässä välissäkin, mutta päiväkirjaan niitä ei raapustella.

Vuoden pyöräilyt tapahtuivat kahdella pyörällä: Nishikin sporttihybridillä ja perus-Nopsalla (naisten malli olosuhteiden pakosta). Edellinen miesten citypyörä meni lainaksi eikä ole palautunut - ei sillä että valittaisin, Nopsa on ollut kaikessa jymäkkyydessään ja käytännöllisyydessään mainio kulkupeli. Pirun hidas vaan ja vaihteistossaan, no sanotaanko että rajallinen...

Kilometrejä sain kasaan rapiat 1600, mikä on odotuksiin nähden vähän alakanttiin, mutta silti ihan tyydyttävä määrä. Eihän tuo ole mitään verrattuna aktiivimaantiepyöräilijöihin ja työmatkapyöräläisiin, mutta itselleni hyvä määrä joka tapauksessa. Kausi kesti vajaat kahdeksan kuukautta, joten keskimääräinen kuukausikilometrimäärä on noin 200.

Perusexcel-taulukko kertoo aika hyvin kauden hyvät ja huonot hetket. Maaliskuun rännässä alkoi perkele-kausi, jolloin ulos oli mentävä kelistä välittämättä. Lämmintä päälle ja hikeä takin alle. Olo oli huikea ja vaimo ihmetteli menoa! Huhtikuussa alkoi kelitkin jo paranemaan ja lenkit pitenivät. Tuossa vaiheessa asetin itselleni tavoitteeksi 2000 km:n rikkomisen kaudelle (itselleni kova tavoite).

Toukokuussa tuli ensimmäiset hidastetöyssyt, kun flunssa vei voimat, eikä tielle ollut asiaa pariin viikkoon. Lisäksi kuun lopussa oli (parhaimman sään kohdalla tietenkin) työreissu Baltiaan, jolloin urheilu sai jäädä.

Kesäkuussa palattiin taas arkeen, mutta edessä olevien häiden järjestely (roudaaminen, suunnittelu) vuoksi pitkät matkat jäivät tekemättä kokonaan. Arvatenkin heinäkuun pienen saldon (kaikki kilometrit syntyivät kuun lopulla kolmessa päivässä) syynä olivat itse häät ja häämatka.

Ankaralla raivolla aloitin elokuussa uuden nousun ja fiilis oli mitä parhain. Kesän pyöräilykohokohta olikin matka huippusäässä reppu selässä Lahteen. Suunnitelmista poiketen päätin kuitenkin tulla junalla osan paluumatkasta, enkä jäänyt hotelliin palautumaan. Elokuussa alkoi myös satunnainen työmatkapyöräily. Olen kuitenkin aamu-uninen, ettei jatkuva töihin polkeminen luonnistu. Koko syksyn työmatkapyöräilymäärään (taisi olla neljä kertaa) olen silti tyytyväinen.

Syyskuussa tehtiin vielä pitkää lenkkiä hybridillä, mutta pikkuhiljaa märkä ja kosteus alkoivat painamaan eikä lokakuun lopulla enää pidempää lenkkiä jaksanut tehdä. Marraskuussa oli aika laittaa pillit pussiin.

Peruslenkiksi muodostui tänä kesänä 36 kilometrin mittainen kehä 3 + Leppävaara- rinki. Itselleni lenkki on sopivan pituinen arkilenkki; teen osan töistäni kotona joten pidempään ei ole aikaa (selityksiä, tiedän). Myös parinkymmenen kilometrin lenkki maaseudulla tuli tutuksi, tällä lenkillä otettiin miehestäkin mittaa sekuntikellon kanssa.

Viime kesästä poiketen (joka oli ensimmäinen aito pyöräilykesä, mutta en ottanut kilometrejä ylös) tänä vuonna ei tullut pyöräiltyä muualla Suomessa, mikä kyllä harmittaa mutta olosuhteiden vuoksi on ymmärrettävää.

Ensi kesälle on jo haaveissa retkipyörän hankkiminen (vinkkejä?) ja teltta-hotelli-reissun tekeminen, noh jos ei ihan lappiin asti niin ainakin puoleen väliin suomenmaata ;)

Kaiken kaikkiaan oikein hyvä fiilis fillarikaudesta, nyt lepoa muutama kuukausi ja keväthangilla tavataan taas!

Kouluarvosana: 9

Kiitämme: Hyvä fiilis läpi vuoden, ei yhtään kuminpaikkausta!

Moitimme: Sade, arjen esteet, varustelun puute (kaikki korjattavissa ensi vuodelle)

JK